Blogissa on ollut melko hiljaista viime aikoina. Omalta osaltani syy on siinä, että kuopus (ja sitä myöten koko perhe) on nukkunut huonosti - siis niin huonosti, että olen käytännössä luopunut muusta elämästä ja keskittynyt hengissä pysymiseen. Onneksi välissä on ollut muutama parempikin yö.
Pienen yökukkujan ja hänen isoveljensä yhteiset synttärijuhlat saatiin kuitenkin järjestettyä eilen. Tarjoilupuoli hoitui melko stressittä, sillä synttärikakku tilattiin ystävältä. Kun puoliso ilmoittautui vapaaehtoiseksi voileipäkakun tekoon, itselleni jäi vastuu ainoastaan ruokaongelmaisten syömisistä.
Tekaisin jauhottoman suolaisen kasvispiirakan, jonka pohjaan tuli mantelia, seesaminsiemeniä, juustoa ja voita ja täytteeksi paprikaa, aurinkokuivattua tomaattia, kirsikkatomaatteja, oliiveja, ranskankermaa, kananmunaa ja mozzarellaa (eli muuminlihaa, kuten olen hiljattain oppinut - enkä lakkaa hihittelemästä tuolle oivallukselle vieläkään). Kaikki muu oli luomua paitsi juustot ja ranskankerma. Piirakka unohtui uuniin liian pitkäksi aikaa ja pääsi vähän turhan kypsäksi, mutta kävi kaupaksi kuitenkin ja loppui ensimmäisenä.
Jälkiruoaksi uskaltauduin tekemään raakakakun Outin ohjeella. Kakku onnistui yli odotusten. Täytteen rasvana käytin pelkkää kaakaovoita ja kuorrutukseen laitoin chia-siemeniä psylliumin sijaan. Maku oli todella hyvä, paljon parempi kuin olisin uskonut! Pohjasta tuli hiukan liian kuiva, mutta muuten... nam! Uskallan siis jatkossakin testailla raakaleivonnaisten ohjeita.
Tätä kakkua sai yksivuotiaskin maistaa ja kyllä se maistuikin! Myös yhdeksänvuotias tykkäsi (mutta ei tietenkään yhtä paljon kuin suklaatäytteisestä kermakakusta, jossa oli päällä Lego-Yodan kuva...).
Olin tehnyt myös raakasuklaata, mutta unohdin panna sen tarjolle. Niinpä meillä on nyt jääkaapissa valtava levy suklaata, se ei ihan heti lopu kesken. Suklaassa on kaksi kerrosta: alla lucuma-valkosuklaata, jossa viikunaa ja mantelia, päällä kaakaonibseillä ja chilillä höystettyä tummaa suklaata. Taidankin hipsiä jääkaapille tästä...
