lauantai 29. joulukuuta 2012
Hei hippi, missä meet?
Johan oli joulukiireet, höystettynä flunssalla ja sitten vielä tällä ihanalla maata kiertävällä norolla. Nuo onneksi sairastettiin ennen joulua, ja joulu oli rauhallinen, iloinen, lämminhenkinen ja ihana. Toivottavasti myös muilla näin!
Aina välillä jään miettimään tätä ihmeellistä hippeyden välitilaa jossa elän. Jouluna istahdin (kaikki sata kertaa) joulupöytään sillä ajatuksella, että nyt syödään vanhan kaavan mukaan jouluruokaa ja piste. Kun nyt enemmänkin on tullut tutustuttua emäksiseen, ja muutenkin terveellisempään ruokavalioon, oli tuo pientä taantumista sillä tiellä millä tässä viime aikoina on ollut. Mutta nautin suuresti, herkuttelin, joten sillä hyvä! Mutta silloinkin kun periaatteessa ajattelin että nyt ei mietitä, nyt nautitaan, niin silti ja silloinkin sitä on hippifriikki muiden silmissä. Ei juo kahvia, ei juo limua (yhden lasillisen maistoin Jaffaa), kolmantena päivänä rukoilee salaattia joulupöytään (mitä se siellä...?), välttelee mikroa (puhumattakaan muovikansista kuuman/kuumennettavan ruoan päällä). Mun perhe on aika kiinnostuneita aiheesta, mutta kyllä niillä silti silmät päässä pyörii :D
Sitten kun taas lukee uusinta lahjaterveyskirjaa, tuntuu että ihan lapsenkengissä on näiden omien hippiasioiden kanssa. Mieli juoksee jo kaukana, mutta oikeesti ei voi muuttaa liikaa asioita kerralla. Sitä tässä opetellaan. Ei tästä suorittamista pitäisi tulla, hyvä olo pitäisi olla ykkösasia. Ja onhan se, mutta tietotulva pistää helposti vähän levottomaksi olon. Jätä ne kirjat lukematta? - En halua. Uppoudun niihin silloin kun se hyvältä tuntuu, nykyään.
No, nyt ei ylianalysoida, vaan nyt nukutaan!
lauantai 15. joulukuuta 2012
Terveys lautasella
lauantai 1. joulukuuta 2012
Nakit ja ranskalaiset
Aika yllätyksettömiä nuo lasten listat vaan ovat. Nakit ja ranskalaiset, lihapullat ja ranskalaiset, kanafile ja ranskalaiset? Vaikea on käsittää. Aikuisille luodaan mielikuvituksellisia, kauniita, herkullisia ja hyvistä raaka-aineista taiottuja annoksia, ja tämä on se mitä itsepäisesti lapsille tarjotaan? Tottahan toki ymmärrän että se varmaan myös kauppansa tekee, ja että rankskalaiset silloin tällöin ei niin kovin vakava asia ole, mutta silti. Eikö voisi yhden tai kaksi vähän mielenkiintoisempaa annosta ujuttaa vaikka kokeiluun? Samat hyvät raaka-aineet ja lapselle mielenkiintoiset annokset?
Annoksen voi toki tilata usein myös aikuisten listalta, puolikkaana annoksena tms. Mutta ehkä mulla on hakusessa myös ajatuksellinen juttu tässä, mitä halutaan viestittää?
Inspiraatiota:
Flow is the way to go
Ihan hitusen terveellisempi suklaakakku
Reseptinä käytin Suklaamarenki-blogin Gluteeniton suklaakakku-reseptiä. Pikkaisen muuntelin, ruokosokeria ei ollut, joten käytin luomu kookossokeria. Parhaimmillaan kakku on minusta vähän jäähtyneenä, ja nautiskelin vadelmien kera. Nyt tietää syöneensä suklaakakkua.. ;)
perjantai 23. marraskuuta 2012
Keittiökaapin tulokkaat
Renée Voltairin siemensekoituss ja kasvisliemijauhe luomuna. Siemensekoituksessa on mustia ja vaaleita seesaminsiemeniä, norilevää murustettuna ja shizolehtiä. Oon ripotellut ensisijaisesti salaatin päälle, mutta lisäsin myös tortillailtana tortillaan. Ihanaa ja laiskalle kätevää ;)
Toinen purnukka onkin jo puoliksi tyhjennetty. On siis GMO vapaata luomukasvisliemijauhetta jota voi käyttää kasvisliemikuution sijaan, 1 ruokalusikallinen vastaa yhtä kuutioita. Lisäksi toimii mausteena vaikka mihin, todella kätevä ja herkullinen tuote. Viimeksi eilen ihastutti punajuurikeitossa.
Kaapeissa on ruuhkaa..
maanantai 19. marraskuuta 2012
Siliä hipiä
Kasvovoiteeni, ihana Nuxe, loppui jo jonkun aikaa sitten. Ostin Korresin voiteen, ei vakuuttanut. Ostin Dr Hauschkan ruusuvoidetta, ja se oli kyllä meikäläisen iholla floppi vaikka Hauschkalta on myös tosi hyviä tuotteita mulla ollut.
Menin hakemaan jotain pikaratkaisua luontaistuotekaupasta, ja törmäsin kotimaiseen uutuuteen (ainakin siinä kaupassa uutta). Flow-kosmetiikan luomusarjasta ruusukasvoseerumi. Hinta suolaiset 32,50€, mutta annoin myyjän kertoa tuotteesta enemmän, hinnasta huolimatta. Hän kertoi että pipetillä öljyä tiputellaan suoraan iholle, ja että hän itse laittaa 4 tippaa. Kiinnostukseni heräsi entisestään kun myyjä kertoi että voi käyttää myös silmien ympärillä (mitä olen kyllä muidenkin voiteiden kanssa tehnyt, kröhöm). Mainitsi kyllä että ikääntyvä iho myös kohteena, mutta että hyvin voi myös nuorempi käyttää. Itse olen vähän alle maagiset 30.
No 32,50€ satsaus tehty, ja erittäin hyvältä vaikuttaa. Iho on sileä, tasaisen värinen ja voi kaikinpuolin hyvin. Seerumi imeytyy hetkessä joka on minulle tärkeä piirre. Itse laitan 5-6 tippaa iholle jotta riittää kaulalle asti.
Tässä uusi ihastus:
"Elvyttävä tehohoito kuivalle, ikääntyvälle ja väsyneelle iholle. Sisältää kallisarvoisia ruusunmarjan-, arktisen mustikan sekä mustaherukan siemenöljyjä ja yleellistä ruusu (Otto) eteeristä öljyä.
Käyttö: Annostele pieni määrä öljyseerumia kasvoille ja hiero ylöspäin suuntautuvin pyörivin liikkein iholle. Imeytyy nopeasti ja tekee ihosta luonnollisen hehkuvan ja hoidetun tuntuisen. Sopii käytettäväksi aamuin ja illoin. Käytä yksistään tai lisää päälle Ruusu antioksidantti voidetta"
tiistai 6. marraskuuta 2012
Vihdoinkin vihersmoothie!
No, vihersmoothien suhteen ollaan nyt päästy tuumasta toimeen. Aloitin vähän liian radikaalisti, vähän liian suurella määrällä vihreää, ja kehoni meni aivan hämilleen. Nyt olen hienosäätänyt pitoisuuksia, ja vähän ajan päästä voi sitten lähteä vihreän osuutta lisäämään.
Olen sisällyttänyt vihersmoothien minun ja lapseni aamuun nyt vähän aikaa, ja kiireisinä aamuina, kuten tänään, kun smoothie jää tekemättä, on jo sellainen olo että jotain puuttuu. Että olisiko sitten meikäläisen aamukahvi ;) Tyttö on onneksi niin tottunut "terveellisen makuiseen", että on mukisematta ja jopa tyytyväisenä omansa juonut. Kerran pisti hanttiin, ja niin pistin minäkin. Rucola tai persilja teki niin karvaan maun smoothieen että sen juominen olisi tuntunut rangaistukselta.
Koitan nyt aktiivisesti kokeilla kaikenlaista ja löytää omia yhdistelmäsuosikkeja, mutta nettivinkkien ja inspiroivan Uusi elämä-kirjan ohjeiden mukaan olen tähän mennessä soveltanut. Suosikkin so far on ollut tämä:
- 1/3 ruukullista tammenlehtisalaattia luomuna
- 1/2 snack size luomukurkku (eli ne minit kotimaiset)
- kourallinen luomu babypinaattia
- luomu banaani
- avokado TAI reipas ruokalusikallinen luomu kookosöljyä
- pieni kourallinen (luomu)marjoja
- chiaa
Ja vettä nesteeksi. Chiat olen sekoittanut mukaan vasta lasissa, ne jää todella ärsyttävästi jumiin meidän blenderin osien väleihin.
Yllämainittujen lisäksi olen kokeillut smoothiessa:
- luomu parsakaalia
- luomurucolaa
- persiljaa (jompi kumpi näistä kahdesta ei toiminut!)
- romainesalaattia
- luomukiiviä
Joten kokeiltavaa riittää edelleen. Smoothien kaveriksi kaipaan jotain, leipähammasta kolottaa, ja olen ottanut kaveriksi luomumanteleita. Alkaline sisters-sivustolta luin vinkin että parhaat luomumantelit ovat espanjalaisia, ja ihan erilaisia kun mihin yleisesti totutaan, sillä yleensä mantelit on paahdettuja. Paahtamattomissa luonnollisesti paremmin ravintoarvot tallessa, sanoo Alkaline sisters. Ja kieltämättä, nuo espanjalaiset luomumantelit on pehmeempiä ja makukin hieman totutusta eroaa.
Eli jess jess jess, uusi rutiini käynnissä, nyt vaan koitan ideoida smoothiekokeiluja!
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
Uusi kirja ja taas vähän uudempi elämä
Sekä aiemmin linkkaamani Alkaline Sisters-sivuston kautta, että "Uusi elämä"-kirjan kautta, olen törmännyt tietoon että colajuomat on yksi pahimpia asioita mitä itseensä voi pumpata, ennen kaikkea sen vuoksi miten happamoittavaa se keholle on. Tähän mennessä olen vielä käsitellyt colaa hellävaraisesti, ajatellen että hampaat ne korkeintaan kärsii, mutta tuo happamoittava ominaisuus ja sen suuruusaste sai nyt aikaan tällaiset jäähyväiset. Mietinkin asiaa tänään, tavalla jota voi soveltaa moneenkin, "I love coke, but I love me more!".
Toinen asia on että olen vihdoin kunnolla löytänyt keittiöni ja oppinut toimimaan siellä. Kutsun sitä tosiaan jopa keittiökseNI, lupaavaa eikö? Olen tehnyt onnistuneita ja vähemmän onnistuneita ruokia, ja ennen kaikkea oppinut soveltamaan. Olen kirjailmellinen ihminen, ja välillä, jopa omasta mielestäni, rasittavan kirjailmellinen. Jos reseptissä on ohjeet, mulla on ollut vaikea ne ohittaa, tai yrittää keksiä omaa sovellusta. No nyt olen lähtenyt rohkeasti kokeilemaan, ja hauskaa on ollut. Voitte uskoa että mieskin tykkää siitä kun vihdoin saa melko säännöllisesti tulla kotiin jossa päivällinen jo odottaa.
Ja Uusi elämä-kirja kun jo mainittiin, niin teos on tämännäköinen:
ja hyvinkin mielenkiintoinen on sisältö. Omani lähti mukaan kirjamessuilta, ja ahnaasti olen jo muutaman luvun sauhunnut läpi. Kirjailija on siis Quinoaa-blogista tuttu Heidi. Tutustuin blogiin vastikään ja koitin kahlata läpi tekstien, blogissa on käsitelty niin laajasti kaikenlaista mielenkiintoista. Mutta takaisin kirjaan. Tähän mennessä, olen kirjassa pitänyt varsinkin siitä miten selkeää teksti on, ja kirjoitettu niin että myös ihminen joka ei pahemmin näitä aioita ole aiemmin mielessä pyöritellyt, saa jotain mistä tarttua kiinni. Toinen mikä kirjassa on ihanaa, on positiivinen asenne. Itselleni ainakin usein iskee ahdistus kun lukee "hippiblogeja" ja näen vaan edessäni listauksen kaikesta mitä syön "väärin" vaikka kuinka jo koen tehneeni paljon muutoksia terveempää elämää kohti. Tässä kirjassa fiilis on päinvastainen, kaikki pienetkin jutut on saavutuksia ja oikealla tiellä.
Sellaisia sekavia kuulumisia tällä kertaa! Eläköön inspiraatio!
perjantai 12. lokakuuta 2012
Kun skeptinen mies kokeili homeopatiaa
Mies ei ole näihin koskenut eikä osoittanut pahemmin mielenkiintoa, mutta näin naisena olen tietenkin kertonut silti kokemuksistani asian parissa. On toki kuullut kun mä olen kertonut että johonkin on apu homeopatiasta löytynyt, mutta ei ole itse halunnut kokeilla, liikkeellä vähän sellaisella "sisäinen silmienpyöräytys"-ilmeellä.
Eilen mies kokkailupuuhissaan tarrasi kädellä kiinni valurautapannusta jonka oli juuri ottanut uunista ulos. Jokunen kirosana ja käsi valuvan veden alle. Pahannäköiset jäljet heti näkyvissä. Mä lueskelin pikapikaa läpi homeopaattisia lääkeohjeita, ja oikea lääke palovammaan löytyi heti. Mies ei niitä pyytänyt, mutta minähän annoin silti. Ei sanonut kädestä sen enempää kun että menipä pahasti, mutta tänään totesi sitten että "Kai se homeopaattinen lääke sitten toimi. Kun ei tässä kädessä oikeen ole mitään enää..".
Herkku goes vähän terveellisempi herkku
Tänään inpiroiduin siis kokkaamaan päivälliseksi tuolta reseptiarkistosta hirssitabboulehia, ja hyvää tuli! Intoa riitti edelleen, joten päätin kokeilla vielä vegaani spelttilettujen tekemistä. No ei sitten mennyt ihan yhtä nappiin, terveisin lukihäiriö. Kananmunaa kun tuossa ei ole, tulee siihen paljon leivinjauhetta. Mä laitoin ruokasoodaa, lopputulos maistui kynsilakanpoistoaineelle. Nam! Tein toisen satsin, ei vegaanisen. Eli kananmuna oli käytössä, ja voi, mutta muuten käytin noita samoja aineksia, spelttijauhoja, mantelimaitoa ja agavea makeutukseen. NAM! Sanoinkin miehelle että eipä ole mitään syytä enään lettujen teossa käyttää valkoisia vehnäjauhoja tai valkoista sokeria kun näin hyvää tulee tällä tavalla :)
sunnuntai 30. syyskuuta 2012
Go green tea!
Viime viikolla kuitenkin lempikahvilassani kun valitsin jälkiruokaa, tuli fiilis että kahvi vaihtuu vihreään teehen siinä ja silloin, yllätin itseni ja ystäväni jotka vielä epäuskoisina varmistivat että menikö mun tilaus ihan nappiin, olihan se. Ja sillä tiellä ollaan. Lähes jokaista syysiltaa on rikastuttanut kupillinen vihreää teetä. Vihreä tee pro-mieheni teki yhtenä iltana luomu Matchaa, mutta siinä meni toistaiseksi mun raja tämän aluevaltauksen suhteen. Haluan että teeni maistuu hyvälle, ja tämä maistui mun suussa lähinnä ruoholle. Sen sijaan olen iloisesti litkinyt tätä:
lauantai 15. syyskuuta 2012
Raakaa suklaata parhaimmillaan!
"Normisetin" lisäksi näissä on puristettua luomuappelsiinia, ja myös luomuappelsiinin kuorta. Tämä on niin kuin yksi suosikeistani Fazerina, mutta täyttä tavaraa. NAM!
Mies tosin on pikkaisen huolissaan menekistä, kilpaileva syöjä ilmestynyt kuvioihin ;)
tiistai 11. syyskuuta 2012
Kiitolliset kutrit
lauantai 25. elokuuta 2012
Varovainen askel homeopatian maailmaan
Olen tässä kesän aikana tutustunut homeopatiaan. Istuin yhtenä päivänä tuskaisena ovulaatiokipujeni kanssa, ja mietin että ei tämä näin voi mennä. Lääkäriin kun menee, ei tarjolla ole muuta kun hormonipilleriä. Homeopaatti kehen halusin ottaa yhteyttä oli jo selvillä kiitos lukuisten suositusten, numero olemassa, mutta vaati tämän jonkun sysäyksen että tarttuisin siihen numeroon.
Täytyy sanoa että lähestymistapani on ollut melko kriittinen. Kriittinen, mutta uteliaan toiveikas. Ei ole jäänyt epäselväksi että skeptikkoja riittää, ja moni heistä liikkeellä enemmän tai vähemmän halveksuvalla asenteella, mikä ajoittain nostaa mun ärsytystasoa. Se ylimielisyys ehkä jopa osittain sysäsi minut kokeilemaan tätä hoitomuotoa. Yhtäkkiä löydän myötävirta-minästäni vähän kapinaa.
Nyt olen käynyt homeopaatilla jo muutaman kerran, mutta en ole kauheasti viisaampi asian suhteen vaikka mielenkiintoisiakin juttuja on tapahtunut. Kuukautiskivut ovat pysyneet edelleen ruodussa, ovulaatiokivut ei. Muutaman kerran olen homeopaattista lääkettä johonkin tiettyyn oireeseen kokeillut, mutta en ole huomannut sen kummempia muutoksia. PAITSI. Eilisen illan ja yön kärvistelin aivan kamalissa kivuissa, kiitos tulehtuneen viisaudenhampaan. Söin Buranaa (800mg), sen jälkeen että olin ensin turhautuneena kokeillut homeopatiaa. Oikean lääkkeen valinta on todella vaikeaa, ainakin näin aloittajalle, ja kokeilin muutamaa homeopaattista valmistetta, ilman mitään apua. Aamulla lukaisin lääkelistausta uudelleen, ja keksin kokeilla epätoivoisena vielä yhtä lääkettä jossa yllättäen löytyi monta täsmäävää kuvailua/tekijää. Ja hitto vie, kipu loppui eikä palannut. Kävin hammaslääkärissä jossa yksi viisaudenhammas poistettiin, ja senkään jälkeen ei koko päivänä eikä iltana särkylääkkeelle tarvetta. Semiskeptikkona otin kuitenkin yhden Buranan nyt yötä vasten, arka suu kuitenkin on ja karmea viime yö on tuoreessa muistissa. Ja rauha maassa skeptikot, antibiotit syön.
Kaikkein eniten mua ihmetyttää psyykkinen muutos. Mä en ole voinut näin hyvin varmaan 10 vuoteen. Murehtijaksi murehdin aivan säälittävän vähän. Ja tämä muutos on tasan tarkkaan tullut homeopatian myötä. Murehtija- ja stressaajaluonne on hyvinkin ollut tapaamisissa tiedossa ja mielessä lääkitystä valitessa, itse asiassa lähtökohtana. Murehtimisen inflaation myötä on moni, ilmeisesti stressiin liittynyt inhottava oire, kadonnut. Kiitos homeopatia, vai? Toinen huomioitava tekijä on että tämä homeopaatti on myös mitä empaattisin ihminen, kuuntelee ja suorittaa kyllä "lääkehoidon" lisäkis pikaisimman terapian mitä eläessäni olen kokenut. En osaa kuvaillakaan mikä liikahdus on tapahtunut, mutta se on kovin tervetullut liikahdus. Eli mikä vaikuttaa mihin ja kuinka paljon? En tiedä täsmälleen mistä muutos johtuu, mutta ymmärtänette jos sanon että tässä tilanteessa minulle on aivan sama mistä se johtuu, nyt on hyvä olla. Ja siksi mua mietityttää. Miksi sen tarvii hiertää niin paljon että joku saa avun jostain muusta kun erikoislääkärin vastaanotolta? Jälleen kerran, lääkärit ovat äärettömän arvokkaita, olin minäkin tänään kiitollinen hyvästä hammaslääkäristä, mutta miksi ihmeessä maailma ei voi olla laajempi silti? Tiedän niin monta ihmistä ja perhettä joilla homeopatia on auttanut, korvatulehduksista allergioihin, etten kertakaikkiaan ymmärrä miksi on niin vaikea hyväksyä että apu saattaa joillekin löytyä muualta, jos ja kun länsimaalaisella lääketieteellä ei keinoja ole. Länsimaalainen lääketiede auttaa niin montaa ja niin paljon, mutta miksi ei voisi olla esimerkiksi täydentävää hoitoa?
Summa summarum. En edelleenkään tiedä tismalleen mitä mieltä olen homeopatiasta. En todellakaan ole täysin vakuuttunut, mutta kuitenkin edelleen kiinnostunut, utelias ja varovaisen innokas. Kalliiksi tämä "harrastus" ei tule, ja aion rauhassa jatkaa tutustumista asiaan. Avoimin mieli, mutta kriittisyys kyydissä. Ehkä mun ei tarvisi eikä pitäisi miettiä niin paljon muiden ajatuksia asian suhteen. Ehkä sen pitäisi riittää että kuuntelen ja toteutan itseäni, löydän huteja ja täysosumia. Minulle tämä on kokeilun arvoinen asia.
maanantai 16. heinäkuuta 2012
Nachonautinto koko perheelle
Eilen taas oli pakko saada nachoannos. Rehellistä mättöruokaa. Meille vanhemmille setti oli perus valtaosin luomupohjainen, nachot, jauheliha mausteineen, itse tehty hyvin simppeli "salsa" tomaatista ja persiljasta (korianteria syön vaan Rullissa), avokadoa ja ranskankermaa. Tyttö on nachoja maistanut ja rakastaa niitä, mutta ne on tietenkin kovin suolaisia. Keksittiin sitten kokeilla hänelle nachojen sijaan näitä:
eli raakapunajuurinaksuja. Ne ei ole mitään sipsejä, vaan vähän niin kuin ohuita suolakeksejä mutta aika paljon kivemmalla ainesosaluettelolla ja huomattavasti vähäsuolaisempia kuin nachot:
- punajuuri
- appelsiinimehu
- porkkana
- tattari
- pellavansiemenet
- neitsytoliiviöljy
- himalajansuola
- kuivattu tilli
- sipuli
- kuivattuja yrttejä
Nuo ostettiin Ruohonjuuresta ja mulle ja miehelle maistui pari, mutta tytölle olisi maistunut vaikka kuinka paljon :)
perjantai 13. heinäkuuta 2012
Inhokeista herkkuihin
Tässä reilun vuoden aikana on käynyt juuri näin, kuten otsikko sanoo, ja monta kertaa. Osoittaa sen että aina kannattaisi pitää mieli avoinna ja edes maistaa kun jotain itselle uutta on mahdollisuus maistaa. Ja samaa muistaakseni sanotaan myös lapsen ruokailusta, uutta ruoka-ainetta pitää maistaa kymmenisen kertaa jotta on mahdollisuus oikeasti tutustua ja tottua uuteen. Meidänkin taapero tästä hyvä esimerkki. Lounaalle lisään useimmiten luomukurkkua ja -tomaattia tarjolle, ja kauan meni niin että tyttö saattoi maistaa, mutta sylki yleensä ulos kun ei maittanut. Itsepäisesti lisäsin lisukkeet neidin lautaselle, ja nyt uppoaa molemmat hienosti.
Omat "uudet" herkut on:
- täysjyväpasta
Meillä syödään joitain viljatuotteita, ja yksi näistä on luomu täysjyväpasta. Muistan miten kaamealta se mielestäni maistui ensimmäisillä kerroilla kun sitä söin, ja nyt koko ajatus valkoisesta pastasta on todella vieras vaikka sitäkin joskus esim ravintolassa kohdalle osuu. Jos on mitään valinnanvaraa, valitsen aina täysjyvän, myös ihan maun puolesta.
- luonnonjogurtti
Sokerijogurtit oli aiemmin vakiotavaraa, lapsuudenkodista lähtien. Luonnonjogurtti tuntui pitkään kitkerältä ja yksinkertaisesti pahanmakuiselta. Nyt saatan himoita kulhollista luonnonjogurttia marjojen kera.
- tumma suklaa
Suklaan ystävä tässä taas äänessä. Fazerin ystävä. Snickersin ystävä. Daimin ystävä. Ystäviä ollaan edelleen, mutta jos pitäisi tässä ja nyt valita suklaa eteen, se olisi joko tummaa minttu- tai appelsiinisuklaata, tai ihania tummia konvehteja. Raja on edelleen aika tiukka kun mennään oikeen tosi tumman puolelle, 70% aika tarkalleen ja siitä kun prosentit kasvaa niin muuttuu mun ilma happamaksi.
- quinoa
Tätä mies rupesi valmistamaan jo yli vuosi sitten. Muistan istuneeni ruokapöydän ääressä miettien että tältäkö tämän nyt sitten pitää maistua.. Ja taas takin kääntö! Nyt saatan hyvinkin tehdä osaksi lounasta vähän quinoaa johon sekoitan valmistuksen loppuvaiheessa tuoreen luomutomaatin kuutiot, ja annan niiden lämmetä jotta mahtava lykopeeni imeytyy mahdollisimman hyvin.
Ja sitten on niitä ruoka-aineita joihin ei vaan totu. Kuten mulle tattari. Näillä mennään!
Kun käy yhdellä Ruohonjuuressa..
torstai 28. kesäkuuta 2012
Rullaa stadiin!
maanantai 18. kesäkuuta 2012
Onnen ytimessä
lauantai 9. kesäkuuta 2012
Suklaalöytö
Tunnustan väriä!
torstai 31. toukokuuta 2012
BPA ei ole ystävä.
Tällä kertaa katsottiin Bag It. Juujoo, jenkkitekijä ja haloon herättäjää jne. Mutta hirveästi mielenkiintoisia juttuja ja haastateltavia. Pointtina elokuvassa siis muovi, se määrä roskaa mitä muovi tuottaa, muovin terveydelle haitalliset komponentit ja kemikaaleista noin yleensä juttua. Tekijä esim mittautti verinäytteestä kehonsa kemikaalikuormituksen, ja ryhtyi sitten kahdeksi päiväksi tekemään kaikkea minkä tiedetään lisäävään kemikaalikuormitusta, fokuksessa varsinkin BPA ja ftalaatit. Lämmitti syötävät ja juotavat mikrossa ja muoviastiassa, söi säilykepurkkiruokaa ja käytti kemikaalirikkaita pesuaineita, dödöjä, vartalovoiteita. BPA-arvot nousi tämän kahden päivän päätteeksi 110-kertaiseksi :O Ohjelmassa listattiin BPA:n aiheuttamia vaurioita ja sairauksia, esim. rintasyöpä, diabetes, sperman laadun heikkeneminen, lapsettomuus.. Evirakin tuntuu aineeseen himpun varovaisesti suhtautuvan.
Ftalaatit ei tunnu yhtään sen kivemmalta aineelta. Ekana googlettamalla löytyi Meidän Perhe-lehden artikeli asiasta jossa myös linkki Rochesterin Ylipoiston tekemään tutkimukseen aineen mahdollisista haittavaikutuksista lapsiin, tässä puhe varsinkin pojista. Eipä se niin vaarallista jos poika ei halua enää autoilla leikkiä, mutta kokonaiskuva herättää kyllä huoleni. Akuutin sivuilta taas on luettavissa tutkimustuloksia (myös linkki itse tutkimukseen) ftalaattien yhteydestä allergioihin ja astmaan, aika karua luettavaa.
Taas tulee mistä aloitan-fiilis.. Vaikka aloitettu toki on jo, mikroon en ikinä enää muoviastiassa ruokaa laittaisi, säilykkeitä meillä ei enää syödä jne, mutta silti, näitä on kaikkialla. Ja nämä tietenkin vaan kaksi mitä nyt tietoisesti osaa edes suhteellisen hyvin vältellä, onhan tässä pikkuisen loputtoman suon meininkiä. Mutta eipä sitä silti voi vaan maton alle lakaista...
torstai 17. toukokuuta 2012
Välipalapop
Dödö update
Kirjoitin jo jonkun aikaa sitten dödökokeilusta, eka ns hippidödö lähti kokeiluun. Alkuun vaikutti hyvältä, mutta kauaa ei tuota kokeilua tarvinnut harrastaa huomatakseen että pettämätön se ei todellakaan ollut, ja oma raja tuli vastaan nopeasti. Hippeilyä tai ei, hielle en suostu haisemaan.
Ratkaisu löytyi läheltä. Body Shopin ekosarjaa olen tyytyväisenä käyttänyt muutenkin, ja kun myös ekodeodorantti löytyi tarjouksesta, päätin kokeilla. Tämän näköinen:
tiistai 8. toukokuuta 2012
ihon karkkipäivä
Tänään postipoika toi ihastuttavan kosmetiikkapaketin. Voidevarastoni olivat huvenneet ja halusin kokeilla jotain uutta, joten laitoin tilauksen brittiläiseen Naturisimo-verkkokauppaan. Ensinnäkin pitää kehua kauppaa nopeasta toimituksesta: tein tilauksen perjantaina ja paketti oli perillä tiistaina. Plussaa myös siitä, että erillisiä toimituskuluja ei peritä. Asioin tuolla takuulla uudelleen!
Olen käyttänyt herkän ihoni kasvovoiteina aikaisemmin Mádaran ja Elysambren tuotteita, jotka ovatkin toimineet minulla hyvin, mutta tällä kertaa halusin kokeilla jotain muuta. Herbfarmacylta löytyi hajustamaton Just Face Cream, joka on 77-prosenttisesti luomua. Ehdin jo testata sitä kasvoilleni ja hyvältä vaikuttaa - ei ärsytä eikä tahmaa. Voide ei ole alkoholiton (aina unohdan tarkistaa sen!), joten vähän jänskättää, miten se palvelee käytössä, mutta se selvinnee vasta muutaman päivän kuluttua.
Kuivalle vartalon iholle ostin kaksi Deep Steepin voidetta - molemmat kuulostivat niin houkuttelevilta, etten osannut päättää kumman valitsisin. Kokeilin niitä käsieni iholle ja ihastuin! Varsinkin kuivalle iholle tarkoitettu mandariini-meloni tuoksuu niin karkille, että tekisi mieli nuoleskella kättä. Tuoksu pysyy iholla pitkään. Hunajameloni-piparminttua kuvaillaan sanoilla like a vitamin pill for the skin ja se on tuoksultaan maltillisempi, mutta ihanan kevyt ja kesäinen sekin. Imeytyy nopeasti eikä tahmaa. Suloisista, raikkaista pakkauksista lisäpisteitä. Hintakaan ei päätä huimaa, 7,95 puntaa eli kympin kieppeillä per tuote. Nam!
lauantai 28. huhtikuuta 2012
Rullati rullaa
tiistai 24. huhtikuuta 2012
Soul food
Facebookin kaverilistauksesta löytyy pari "kanssahurahtanutta", jotka molemmat inspiroi mua jatkuvasti tällä tiellä jolla olen ja perheenä olemme. Kun mä vielä tuohtuneena kaivelin tietoa kaikesta joka ei olekaan välttämättä niin yksinkertaista kun aina olen luullut, liittyen esim ruokaan, huomasin jossain vaiheessa että ammennan energiani väärästä paikasta. Se tuli tiedonjanosta, mikä nyt tietenkin on myös ihan mainio piirre tavallaan ja jota ei kannata kadottaa, mutta ennen kaikkea pettymyksestä, vihasta, suuttumuksesta ja turhautumisesta. Näiden muutaman fb-ystävän statuksia kun ryhdyin ihan ajatuksella lukemaan, ymmärsin että tuo negatiivisista lähtökohdista ponnistava muutos on paljon raskaampi kuin se jonka ytimessä on into, onni, hetkestä nauttiminen ja rakkaus.
Tämän olen nyt sisäistänyt ja yritän antaa sen toimia kantavana voimana. En enää ahmi tietoa joka suunnasta, vaan yritän muistaa nauttia joka päivä ja mahdollisimman usein. Mulla on ihana mies, kaunis ja mainion kekseliäs, rakas lapsi, perhettä, ystäviä, koti joka tuntuu kodilta ja tänään paistoi aurinko! Yritän pitää hyvää huolta itsestäni ja perheestäni, syödä hyvin ja mahdollisimman terveellisesti, ja kun en syö terveellisesti niin otan silti rennosti. Päivä ja hetki kerrallaan. Psyykkinen hyvinvointi ruokkii kehoa myös, ei vaan se lautaselta löytyvä ruoka.
Jos nyt tuli liikaa vaaleanpunaista ja haahuilua, niin todettakoot että meillä on myös uhmaiässä oleva lapsi kotona ja mä stressaan tasaisesti kasvavan pyykkivuoren takia ja murehtija on aina murehtija ;D Elämää tämä kuitenkin on. Mutta siinä on nyt tervetullut lisä.
Shoppailua
Otsikko nyt kuitenkin liittyy ennemmin ruokaostoksiin. Mies vapautti mut tänään viettämään iltapäivää kädet vapaana, ja päätin että iltapäiväretken kohde on Toivo-kauppa Sellossa. Kyseessä luomu- ja lähiruokaa myyvä ihastuttava pikkuliike. Valikoima ei ole suuri kun ei tilakaan sitä ole, mutta ainakin itselleni oleellisia ja mielenkiintoisia juttuja löysin tänään runsaasti.
Omaan kauppakassiin pääsi paksu nippu luomuparsaa (ulkomailta), luomumansikoita pieni rasiallinen (nämäkin ulkomailta), luomutomaatteja muistaakseni Ikaalisista, kuivattuja ruislastuja hummuksen kanssa syötäväksi, raakamaidosta valmistettua leipäjuustoa, luomumehuja pienissä lasipurkeissa ja Crustumin rapea jätticookie. Hyllyssä oli aika houkuttelevan näköisiä leipiä myös.
Keittiöidioottina jouduin kysymään miten parsa valmistetaan, ja siltä varalta että joku muukin on "hieman" uusavuton keittiössä, niin tässä saamani ohje (meillä ei ole parsakattilaa):
1. Kuivat päät ("juuri") napsautetaan irti
2. Vettä kiehumaan ja suolaa sekaan
3. Lisätään parsat. Jos ei mahdu kokonaisina, niin puolitetaan
4. Annetaan kiehua 5-7 minuuttia, kunnes ovat "al dente"
5. Tarjoillaan tietenkin perinteisesti voin kera
Aion kokeilla, laitan todistusaineistoa näytille ;)
torstai 12. huhtikuuta 2012
Mietintöjä lääketieteen putkiaivojen sisällä
keskiviikko 4. huhtikuuta 2012
Another late night snack..
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
New Age kaalilaatikko
perjantai 16. maaliskuuta 2012
harmaan aamun ihana piristys
Soseutin kulhossa sauvasekoittimella seuraavat ainekset:
- jäisiä marjoja (puolukoita, mustikoita ja mansikoita)
- avokado
- omena
- agavenektaria
- Madre Labsin C-vitamiinijauhetta
Oletteko muuten huomanneet, että alkaa todella olla kevät? Ensi viikolla siirretään kellot kesäaikaan. Sitten ollaankin jo melkein huhtikuussa!
maanantai 12. maaliskuuta 2012
Pienet rakkaat hampaat
"Lapset 6 – 24kk
Kahden ensimmäisen ikävuoden aikana lasten on vaikea käyttää perinteisiä purukumeja ksylitolin lähteenä ja pastillitkin niellään helposti kokonaisina. Lapsille voidaan antaa ksylitolia puoli teelusikallista (noin 2 g) ruokailun päätteeksi 3 - 5 kertaa päivässä, mikä on tehokas tapa turvata maitohampaiden kehittyminen."
Ja vaikka esim paljon käytetyn Herra Hakkaraisenkaan sisällysluettelo ei mahdottoman pitkä ole (makeutusainetta (ksylitolia 95%), hyytelöimisainetta (arabikumia), liivatetta, luontaista aromia), niin tämä 100% xylitol on kuitenkin mieluisampi vaihtoehto meille. Xylitoli on kätevässä pienessä raemaisessa muodossa, ja meillä ainakin upposi ihan hyvin pieni kokeilumäärä tänään. Tyttö ihmetteli kyllä uutta makuelämystä hetken, mutta teki sitten repertoariin kuuluvat hyväksyvät eleet. Näillä mennään!
lauantai 3. maaliskuuta 2012
Keskiyön tankkaus
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
Smothiekoulussa
maanantai 20. helmikuuta 2012
viljaton pulla
- Pussi tai pari manteleita
- kourallinen auringonkukansiemeniä
- kourallinen seesaminsiemeniä
- kourallinen hasselpähkinöitä
- ripaus psylliumia
- 1-2 rkl lucumaa
- 1-2 rkl agavenektaria
- 1 tl leivinjauhetta
- 1-2 rkl turkkilaista jugurttia
- omenasosetta
- 1 muna
- ripaus laatusuolaa
- vaniljaa
- kardemummaa
- kanelia
- öljyä
Hienonna mantelit, pähkinät ja siemenet jauhoksi. Sekoita kaikki aineet keskenään, lisää vettä sen verran että saat notkean taikinan, jota pystyy vielä puuhaarukalla sekoittamaan. Lusikoi taikina pulliksi uunipellille ja paista 175-200 asteessa, kunnes pinta on saanut kauniin värin. Laskiaispullat täydennetään tietysti luomukermalla ja vapaavalintaisella täytteellä, oli se sitten hilloa, mantelimassaa tai molempia - tai jotain ihan muuta. Arkipullana menee ihan sellaisenaankin.
maanantai 13. helmikuuta 2012
Tervemenoa Teflon!
maanantai 30. tammikuuta 2012
Dödöupgrade
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
Tortilla goes hurahdus
Meillä on tapana syödä useammankin kerran kuukaudessa tortilloja. Texmex-ruoka on noin yleisestikin yksi lemppareistani, ja tämä tortilla/fajita-meininki on mieluinen maun lisäksi myös nopeuden ja helppouden takia.